"Kevätkylvöt ja euroviisut
On kevät, uuden kylvön aika. Painan puutarhaharavani maahan ja kitken näkyviä, uusia pikku kasvustoja maasta. Haravani takertuu johonkin, joka pitää sitkeästi kiinni. Kiskon lehtiä ja näen juuret, juuriverkoston, joka rihmamaisena kiemurtelee maan alla. Vedän juuristoa hitaasti, ettei se katkeaisi. Tavoitan pääjuuren, joka kaivautuu entistä pidemmälle maan syvyyksiin. Kevät auringossa näen kauniita, pieniä lehtikimppuja, jotka ovat yhteydessä toisiinsa juurikasvustolla. Juuria pitkin kulkee ravinto, jota ilman ei olisi kasvua, mutta kaikki se tapahtuu näkymättömissä. Tärkein tapahtuu näkymättömissä. Niin on Jumalan valtakunnassakin kaikkialla, missä on elämää. Vain yhteys pääjuureen tuo kasvua, voimaa ja laajenemista.
Suomi voitti Euroviisut. Rähinää, valoja, naamareita ja kaaosta, joka tähän asti on pysynyt näkymättömissä ellei itse ole halunnut sitä etsiä. Silläkin on verkostonsa, mutta nyt se tulee kaikkien nähtäväksi tahdoimmepa tai emme. Mitä kylvät sitä niität! Suomessa ovat kaikki kukat saaneet kukkia vuosikymmeniä. Meidän tehtävämme on viljellä ja varjella. Miten olemme tässä onnistuneet? Mistä tämän menestyksen juuret tulevat? Minkälaisia hedelmiä tulevat sukupolvet nauttivat?
Hedelmistään puu tunnetaan. Vasta nähdessämme hedelmän osaamme arvioida onko se syömäkelpoinen. Olisiko syytä katsoa ja mennä paikkoihin, joita emme ole halunneet nähdä? Lopettaa omaan napaa tuijottaminen ja lähteä konkreettisesti sinne, missä kauniit pienet taimet tukehtuvat valtoimenaan kasvavien rikkaruohojen sekaan. Vai voimmeko luottaa menneiden sukupolvien kokemukseen ja menetelmiin? Onko jokaisen tehtävä omat kokeilunsa, erehdyksensä ja opittava vasta kantapään kautta?
Kevätkylvöissä saa kokemuksen Jumalan näkökulmasta. On itse päätettävä, mitä kylvää, minkä antaa kasvaa. Onko maa muokattava ensin kokonaan vapaaksi kaikista rikkaruohon juuriverkostoista vai annanko sen juurien jäädä maan uumeniin ja tehdä näkymätöntä työtään piilossa? Uskonko vasta sitten, kun näen? "
kyselee Laaksosen Anita
2 Comments:
Tiesittekö, että meidänkin messussa usein ehtoollista jakava pastori Jukka Valkama on joukkoineen järjestämässä metallimessua.
http://metallimessu.com/
Luin juuri Kotimaa-lehden juttua tästä. Myös Lordin rumpali on entinen Malmin srk:n nuorisotyöntekijä ja omien sanojensa mukaan syvästi hengellinen, jota minun ei ole syytä epäillä.
Moni kakku päältä kaunis, ja päinvastoin...ja tässä tapauksessa erityisesti päinvastoin.
Mitä enemmän asiaa mietin sitä enemmän ihailen näitä ihmisiä. Niillä on poweria tässä maailmassa..
By
Anonyymi, at 9:57 ip.
Asiaa viikon yli mietittyäni haluan perua kuitenkin tämän Lordin jäsenten ihailemisen. Eivät kaikki symbolit ole harmittomia. Tässä on paikka opetella erottelemaan hyvää pahasta. Edelleen sanon kyllä että moni kakku päältä kaunis tai päinvastoin. Olisi varmaan hyvä jos meillä olisi joku taju asioiden vakavuusasteista myös. Mikä ilmiö vaatisi minkälaista reaktiota.
By
Anonyymi, at 1:18 ip.
Lähetä kommentti
<< Home