Askele askeleelta

tiistaina, toukokuuta 09, 2006

1 Piet. 5:6-14

Sir Edward Elgar kuunteli kerran nuoren naisen laulavan erään hänen teoksistaan. Nuoren naisen ääni oli poikkeuksellisen puhdas ja kirkas, hänellä oli poikkeuksellisen laaja ääniskaala sekä melkein täydellinen tekniikka. Kun hän oli lopettanut laulun, Sir Edward sanoi pehmeästi: "Hänestä tulee todella upea sen jälkeen, kun jokin murtaa hänen sydämensä."

Kärsimys ei välttämättä jalosta. Kärsimys saattaa johtaa ihmisen katkeruuteen, epätoivoon ja epäuskoon. Mutta jos ihminen uskoo elävänsä Jumalan rakastavissa käsissä ja uskaltaa heittää kaikki murheet Hänen kannettavakseen, niin kärsimyksen kautta elämäämme voi tulla asioita, joita helppo elämä ei koskaan olisi voinut tuoda.

"Kaiken armon Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa. Vähän aikaa kärsittyänne hän itse varustaa, voimistaa, vahvistaa ja lujittaa teidät. Hänen on valta iankaikkisesti. Aamen." 1 Piet. 5:10-11

--------------------------------------------------------------

Kiitos matkaseurasta. Ensimmäinen Pietarin kirje päättyy tähän.

Toinen Pietarin kirje alkaa huomenna 10.5. ja siihen löytyy virikettä Hannu Vuorisen blogista http://hannuv.blogspot.com

3 Comments:

  • Niin, mietin tuota sydämen murtumista ja kärsimystä. Olen itse huomannut, että sydämen murtumista tunnun tarvitsevan kipeimmin siihen, että pystyy luopumaan jostain synnillisestä asenteesta. Mulla se yleensä liittyy jotenkin siihen, että huomaamattani haen jotenkin jonkun ihmisen tai hengellisen auktoriteetin hyväksyntää asioihin, joihin Jumala mua kutsuu. Aina uudella tasolla sydän joutuu murtumaan, että taas näkee pikku askeleen lisää tämän synnin syvyydestä.
    Ajattelen, että tästä puhutaan 1 Piet 4:1-2:ssa:
    ..olkaa tekin valmiita kärsimään, jotta eläisitte jäljellä olevan maallisen elämänne Jlan tahdon mukaisesti ettekä ihmisten himoja seuraten. Sillä se joka on ruumiissaan kärsinyt, on luopunut synnistä

    Tästä parannuksentekoa on muuten vaikeuttanut sellainen opetus tai paremminkin yleensä ääneenlausumaton oletus, että jotenkin pitäisi olla jonkun hengellisen auktoriteetin alla jollain sellaisella tavalla, että hän käytännössä tuleekin määrittelemään Jumalasuhdettani. Taustalla lienee jenkkien covering-teologia, joka sana on Timoteuskirjeessä pään peittämisen yhteydessä. Oletan että tästä on tuotu kristilliseen opetuslapseusoppiin jonkinlainen käytännössä välimiesrooli hengelliselle mentorille tai auktoriteetille. Huh... tällä on yllättävä voima silloin kun kaipaa jotain myös inhimillistä tukea. Se on epäjumalanpalvelusta, josta irtipääseminen onkin vaatinut aika paljon kärsimystä.

    By Anonymous Anonyymi, at 8:17 ip.  

  • Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    By Anonymous Anonyymi, at 9:01 ap.  

  • Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    By Anonymous Anonyymi, at 10:06 ap.  

Lähetä kommentti

<< Home