Kirkkokahveilla

Tänään päiväjumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahveilla samaan pöytään istahti vanhempi herra, joka esittäytyi teologiksi. Hänellä oli painavaa sanottavaa monesta asiasta.

Hän pohdiskeli hyvin mietteliäänä, mihin nykyinen globalisaatio johtaa. Hänen käsityksensä mukaan kaksi edellistä globalisaatiokehitystä päättyi katastrofiin. Edellinen oli löytöretkien aikaan 1500-luvulla ja jälkimmäinen päättyi ensimmäiseen maailmansotaan.

Kun yhteiskunta on epävakaa, niin ihmiset hakevat turvaa juuristaan ja silloin saatetaan etsiä turvaa aina pakanauskonnoista, noituudesta yms. Tänä päivänä on hänen mielestään nähtävissä tämä epävakaus ihmisten kiinnostuksena itämaisiin uskontoihin, shamanismiin, noituuteen jne.

Hän oli hiukan pettynyt jumalanpalvelusuudistukseen. Hänen mielestään synnintunnustus pitäisi olla ehdottomasti ennen ehtoollisen viettoa. Se olisi teologisesti kaikkien perustelluin kohta synnintunnustukselle jumalanpalveluksessa. Hän ei ole nähnyt missäänpäin Suomea, että homma toimisi tuolla tavoin. (Vanha herra ei varmaankaan ollut vieraillut Verkoston jumalanpalveluksissa.)

Hänen mielestään ihmiset kaipaavat tänä päivänä pienryhmäpainotteista toimintaa. Tulevaisuus on pienryhmäyhteisöjen tai sen kaltaisten.

Olisi ollut mukava kuulla lisää hänen ajatuksiaan, mutta keskustelu katkesi erään kokouksen alkaessa.